Valikko Sulje

Kestävyys ei ole pysyvyyttä vaan muutosta  

Sataedussa on lukuvuoden 2021-2022 aikana tehty paljon työtä digitaalisten palvelujen kehittämisen eteen. Olemme muokanneet Moodle-oppimisympäristöä helppokäyttöisemmäksi, olemme kouluttaneet opettajia tuottamaan verkkokursseja, olemme rakentaneet opiskelijoille intraa. Tulevana lukuvuonna otetaan käyttöön osaamismerkkijärjestelmä, jonka avulla varmistetaan, että henkilökuntamme osaa käyttää tärkeimpiä sähköisiä ympäristöjä.  

Tehty työ saattaa kuulostaa tekniseltä projektilta, mutta ei ole sitä. Kuten kaikessa vastuullisessa kehittämisessä, myös tässä ensisijaisena tavoitteena on kehittää palvelua ja osaamista. Tekniikka on vain väline.  

Kuvassa paperilla tikku-ukkokuva opiskelijasta ja ympärillä post-it lappuja, jossa lukee käyttötarpeet-otsikon alla: selkeä logiikka, kenen logiikka, paikkakuntien kartat ja hakukoneluotettavuus, kriisit, omien opintoihin liittyvien juttujen levittäminen, selkeä, etenee johdonmukaisesti ja helppo käyttää. Informatiivinen, ei kuitenkaan liikaa tietoa vain oleellinen, teksti, kuvat, kaavioit, videot. Palaute. Käyttö puhelimella. Motivoituminen, ajankohtaista tietoa, houkuttaa intraan, päivitykset ajan tasalla, vanha tieto pois. Opiskelijoiden itse tuottamat materiaalit. Tärkeää some-linkitys, ruokalistat, opiskelijat mukaan testaamaan. Opiskelussa tarvittava tieto ja opetusmateriaali.

Kaikki pidetään mukana

Laitteiden, ohjelmien ja digitaalisuuden tuella voimme tarjota opiskelijoille laadukasta verkko-opetusta. Mahdollisuus opiskella verkossa on muun muassa osallisuuden mahdollistamista. Tästä hyötyy esimerkiksi opiskelija, joka on kotona sairaan lapsen kanssa. Mahdollisuus opiskella verkossa on myös tarpeettoman liikkumisen vähentämistä, kun itsenäisempään työskentelyyn pystyvä opiskelija voi katsoa luennon etäyhteyksien avulla. 

Opettajien ja muun henkilökunnan digitaitojen vahvistaminen on sekin osallisuuden tukemista. 2020-luvun oppilaitoksessa edellytetään erilaisten sähköisten järjestelmien hallintaa ja verkkopedagogiikan taitoja. Opettamalla ja kouluttamalla henkilökuntaamme haluamme tukea osallisuuden kokemusta – kukaan ei tipahda ulkopuolelle, kaikki halutaan pitää mukana.  

Kuvassa on esitetty neljään lohkoon jaettu prosessi. Tekee, mihin käytetään, mitä tehdään? Näkee omat suoritukset, opiskeluun, materiaalien hakuun. Seuraava osio: kipupisteet: hankalaa? Turhauttavaa? Ärsyttävää? Vain itselle pakolliset kurssit/tehtävät näkyviin ja muut pois. Opettaja ei laita materiaalia. Ahdistus, sekava. Seuraava osio: Ajattelee ja tuntee: millaisia ajatuksia ja tunteita herää ja miksi? kalenterissa olisi nähtävä kaikki palautettavat tehtävät. Seuraava osio: onnistumiset? toimii hyvin? Mukavaa? Tehtävän palautus

Osallistamalla vastataan tarpeeseen

Olemme kiinnittäneet erityistä huomiota myös helppokäyttöisyyteen, sillä uskomme sen johtavan tehokkaaseen toimintaan. Kun digitaalisten palvelujen käyttäminen ei vaadi loputonta hakukoneen selailua ja ohjeiden metsästämistä, resursseja säästyy. Palveluiden helppokäyttöisyys laskee samalla kynnystä niiden hyödyntämiseen, jolloin kehitetyt asiat leviävät nopeammin organisaatioon arjen työkaluiksi.  

Kehittämistyöhön on osallistettu sekä henkilökuntaa että opiskelijoita. Näin on tarkoitus varmistaa, että kehittämisen tulokset vastaavat todellisiin tarpeisiin. Ylipäätänsä, mielestämme osallistaminen ja yhdessä kehittäminen on tärkeä ainesosa vastuullisen tulevaisuuden luomisessa. Erityisesti nuorille opiskelijoille on hyvä luoda vaikuttamisen ja kuulluksi tulemisen kokemuksia ja rohkaista näin ottamaan aktiivisempaa roolia oman ympäristönsä muokkaamisessa. 

Kestävä on joissain yhteyksissä suunnilleen samaa tarkoittava sana kuin pysyvä. Kehittymisen yhteydessä kestävää on muutos ja pyrkiminen yhdessä eteenpäin.  

Henkilökuva.

Kirjoittajat:

Mari Ahvenjärvi, projektipäällikkö (oppimisympäristöjen kehittäminen) 

Mirje Halla, projektipäällikkö (digiosaamisen ja verkkokurssien kehittäminen)