Kirkkopalvelujen kestävän kehityksen ohjelmaa on valmisteltu pitkään, ja työ on edennyt yhteisen kokonaiskuvan laatimisesta toimenpiteiden konkreettiseen toteuttamiseen eri palvelualueilla. Ohjelmaa on suunniteltu kaikilta palvelualueilta kootussa työryhmässä ja asiantuntijana ohjelmatyössä ja ohjelman laatimisessa toimi Third Rock Finland Oy.
Kirkkopalveluiden kestävän kehityksen ohjelma
Kirkkopalveluiden kestävän kehityksen ohjelma on merkittävä työkalu Kirkkopalvelujen yhteiselle ja yhdenmukaiselle vastuullisuustyölle. Sen tavoitteena on asettaa tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit niin, että jokainen palvelualue, olipa sitten kyse ammatillisesta koulutuksesta, yhteisvastuukeräyksestä, vanhuspalvelusta, diakoniatyöstä, kiinteistöhallinnosta tai mistä tahansa Kirkkopalvelujen toiminnasta, tunnistaa omalle toiminnalleen soveltuvat tavoitteet ja tuottaa tietoa niiden toteutumisesta relevanttien mittareiden avulla.
Ohjelma kumpuaa YK:n tavoitteista
Kestävän kehityksen ohjelman viitekehyksenä on YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja ydintavoitteena Kirkkopalvelujen visio yhteisestä hyvästä. Ohjelma rakentuu Kirkkopalvelujen strategisten tavoitteiden mukaisesti, ja niistä on johdettu ohjelman kolme osa-aluetta: ympäristön elinvoimaisuuden suojeleminen, yhteiskunnallisen vaikuttajan tehtävä sekä hyvinvoivan yhteisön ylläpitäminen. Jokaisen osa-alueen taustalla on teemaan soveltuvat YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja niille määritellyt mittarit, joille on etsitty vastaavuus Kirkkopalvelujen omasta toiminnasta. Esimerkiksi YK:n kestävän kehityksen ensimmäinen tavoite poistaa köyhyys sen kaikissa muodoissa kaikkialta liittyy Kirkkopalvelujen tehtävään yhteiskunnallisena vaikuttajana, ja tavoitteen toteutumista mittaamme hanke- ja kehittämistoiminnan euromääräisellä volyymilla sekä keräystuottojen jakaantumisella eri kohderyhmille.
Yhteinen hyvä on kaiken lähtökohta
Ohjelman keskiössä on visiomme yhteinen hyvä, joka tarkoittaa toistemme tukemista, yhteisöllisyyden rakentamista ja työtä sen puolesta, että hyvän elämän edellytykset olisivat kaikille saavutettavissa. Omaleimaisinta toiminnassamme onkin sosiaalisen ja kulttuurisen kestävän kehityksen korostuminen koulutustoiminnassamme ja kaikilla Kirkkopalvelujen palvelualueilla. Sosiaalinen ja yhteiskunnallinen vastuu ovat vahvasti mukana myös kestävän kehityksen ohjelmassamme esimerkiksi tasa-arvoisuutta, hyvinvointia ja työllistymistä arvioivien mittareiden kautta, ja lisäksi konkreettisina koulutukseen, osallistamiseen ja syrjimättömyyteen sekä vaikuttamiseen liittyvinä tavoitteina ja toimenpiteinä. Koulutustehtävässämme sosiaalinen vastuu näkyy periaatteena, että kaikki otetaan mukaan ja että ammattiopiston, kansanopiston ja opintokeskuksen koulutustarjonnastamme löytyy jokaiselle jotain. Tämä sama periaate koskee kaikkia kotimaassamme koulutusta hakevia, mutta myös niitä, jotka tulevat ulkoapäin vaikeista olosuhteista ja etsivät turvaa ja elämisen mahdollisuuksia Suomesta.
Kestävän kehityksen ohjelma toimintasuunnitelmaksi kaikille
Kirkkopalvelujen kestävän kehityksen johtamisen ja ohjelmatyön haasteena on usealle palvelualueelle ja eri paikkakunnille jakautuva toiminta. Pelkästään STEP-koulutus toimii kuudella kampusalueella ja 20 eri paikkakunnalla ja toimintamuotoihin kuuluvat ammatillinen koulutus, kansanopistokoulutus ja opintokeskus. Miten kestävällä kehityksen edistymiselle voidaan löytää yhteisiä mittareita, jotka keräävät tietoa kaikilta toiminta-alueilta, mutta pitää samalla ohjelma riittävän käytännönläheisenä ja konkreettisena, jotta sen toteuttamiseen kaikki pystyvät osallistumaan ja innostamaan toinen toistaan?
Monialaisen organisaation ohjelmatyössä joudumme usein pohtimaan, piirretäänkö ensin yhteinen kokonaiskuva, johon eri palvelualueet tuovat konkretian ja yksityiskohdat, vai lähdemmekö liikkeelle jostain käytännön toimintatavoista, joista hahmottuu yhteiset periaatteet kaikkien käyttöön. Kestävän kehityksen toimintatapaa Kirkkopalveluilla työstetään yhtäaikaisesti molemmista suunnista. Kirkkopalvelujen yhteinen kestävän kehityksen ohjelma on kokonaisvaltainen toimintasuunnitelma kaikkien palvelualojen käyttöön, ja se on kokonaiskuva siitä, mihin vastuullisuustyössämme tulevina vuosina keskitymme. Käytännön toiminnan tasolla tavoitteena on vaikkapa päästölähteiden tunnistaminen ja päästöjen vähentäminen. Mutta kokonaiskuvassa tarvitaan paljon erilaisia käytännön toimia koko organisaation kestävän tulevaisuuden rakennusaineeksi.
VASKI-hankkeen avulla kestävän kehityksen asiat viedään käytäntöön
VASKI-hankeen myötä STEP-koulutus suunnittelee käytännön tasolle toimia, joilla kestävän kehityksen ohjelma näkyy koulutustoiminnan arjessa ja tekemisen tasolla niin opiskelijoille, henkilöstölle kuin kaikille asiakkaillemme ja kampuksilla kävijöille. Suurimpana tavoitteenamme VASKI-hankkeessa onkin pysyä käytännön toiminnan tasolla ja miettiä sellaisia toimenpiteitä, että ne tempaavat vastustamattomasti jokaisen mukaan vastuullisuustyöhön. Pitkän tähtäimen tavoite on, että kestävän kehityksen ohjelma saavuttaa koko organisaation, että vastuullinen toiminta näkyy kaikilla tasoilla ja kaikissa palveluissa ja että toiminnan kehittymistä johdetaan systemaattisesti ja johdonmukaisesti kerättyyn tietoon perustuen.
Heli Reinikainen, asiakkuuspäällikkö, VASKI-hankkeen projektipäällikkö
Ajatuksia STEP-koulutuksen kestävän kehityksen tulevaisuudesta kertoi rehtori Helena Ahonen.
Asiasanat: vastuullisuusohjelma, kestävän kehityksen ohjelma, sosiaalinen vastuu