Kiipulassa on tuotettu LUOMU-vihanneksia ilmastoviisaasti kohta 20 v pellon hiilitasetta kasvattamalla
Jo muinaiset Amazonin Inkat tiesivät hiilen hyödyt maanviljelyssä ja lisäsivät hiiltä peltoon. Tätä mustaa maata he kutsuivat Terra Pretaksi. Maa on vielä tuhansien vuosien jälkeen erittäin hedelmällistä.
Hiilen sidonnasta on keskusteltu eri yhteyksissä viime vuosina runsaasti. Myös meillä Kiipulassa luonnonvara-alan opetuksessa on pohdittu metsien ja peltomaan potentiaalia toimia hiilinieluna. Tässä kirjoituksessa keskityn peltomaahan.
Pariisin ilmastokokouksessa vuonna 2015 Ranska haastoi kaikki maailman maatalouden toimijat osallistumaan 4/1000 aloitteeseen (https://www.4p1000.org/). Ideana on sitoa peltomaahan hiiltä vähintään 4 ‰ joka kasvukausi. Tällä toimenpiteellä voitaisiin sitoa maaperään suuri osa vuosittain fossiilisten polttoaineiden käytöstä aiheutuvasta hiilidioksidin päästöistä. Maaperässä arvioidaan olevan 1–2 m:n syvyydessä jopa 2400 gigatonnia hiiltä. Se on kolme kertaa enemmän, kuin ilmakehässä on hiiltä.
Tavoitteena Kiipulassa on hiiliviljelyn avulla sitoa hiiltä maaperään. Se lisää pellon sopeutumista ilmastonmuutoksen seurauksiin.
Hiiliviljely
Erilaiset viljelymaan muokkaukset aiheuttavat aina hiilen vähenemistä peltomaasta. Tämä johtuu maan käsittelystä esim. äestämällä. Tällöin maaperän hiili, pieneliöstö ja siihen sitoutuneet aineet altistuvat hapelle. Hiili joutuu voimakkaan hajotustoiminnan kohteeksi muokkauskerroksen syvyydeltä. Näin hiili haihtuu käytännössä ilmakehään, jolloin pelto toimii nielun sijaan hiilen lähteenä.
Hiiliviljelyllä pyritään nimensä mukaan ”viljelemään hiiltä” pellossa. Tähän päästään, kun muokataan peltoa mahdollisimman harvoin ja silloinkin matalalta. Muokkausmenetelmää kutsutaan kevytmuokkaukseksi. Tämä jo itsestään vähentää hiilen palamista, mistä onkin kyse, kun hiili vähenee maasta. Lisäksi pellot pyritään pitämään mahdollisimman pitkään kasvipeitteisenä. Tämä onnistuu esim. siirtämällä kyntö syksystä kevääseen. Lisäksi viljelykasvin kanssa voidaan kasvattaa aluskasveja, jotka jäävät sadonkoruun jälkeen sitomaan maata ja suojaamaan sitä ilmaston eri vaikutuksilta.
Kaikki edellä luetellut toimet myös lisäävät maan kykyä sitoa vettä ja ravinteita. Kun maassa on runsaasti hiiltä, myös kasvit voivat hyvin ja satotaso nousee, maa on viljava. Lisäksi viljelymaa kestää paremmin sään ääri-ilmiöitä, kuten kuivuutta ja rankkasadetta. Myös ravinnepäästöt vesistöön vähenevät, koska ravinteet sitoutuvat kasvualustaan lujemmin maan paremman rakenteen vuoksi. Lisäksi maan eroosioherkkyys vähenee kasvipeitteisyydestä johtuen myös lumettomina talvina.
Monipuolinen kasvilajisto tuo keitaita pölyttäjille ja vahvistaa lintujen pesinnän onnistumista eri tavoin.
Kiipulan maisemapelto kiinnittää niin pörriäisten kuin ihmistenkin katseen
Luonnon monimuotoisuus
Hiiliviljelyn menetelmät itsessään lisäävät luonnon monimuotoisuutta. Maaperän fauna ja floora monipuolistuvat ja runsastuvat. Kylvämällä kukkakasveja pellolle kaistoina tai perustamalla maisemapeltoja, turvaamme pörriäisille ja linnuille hyvät edellytykset selviytyä myös viljelmien ympäristössä paremmin.
Tulevaisuuden viljelymenetelmä voisi olla peltometsäviljely myös Suomessa
Peltometsäviljely
Peltometsäviljelyssä istutetaan puita tai pensaita riviin peltolohkoille. Tällä on positiivinen vaikutus maaperään ja ilmasto-oloihin peltolohkolla. Puiden juuret sitovat maa-ainesta ja tunkeutuvat syvälle maahan ottaen vettä ja ravinteita myös syvemmistä maakerroksista. Puusto nostaa lämpöoloja lohkolla vähentämällä tuulisuutta lähellä maan pintaa. Tämä edistää kasvua ja vähentää viljelykasvin haihdutusta. Linnut ja hyönteiset hyötyvät myös suojaisasta alueesta. Alueelle voidaan istuttaa esim. hedelmäpuita ja marjapensaita, jotka monipuolistavat satoa. Kehittyvissä maissa peltometsäviljely onkin osa ruokaturvaa. Heillä ei ole varaa olla 1–2 kasvin varassa, vaan viljelyyn valitaan monipuolinen kasvilajisto. Kiipulassa peltometsäviljelyä ei vielä harjoiteta, mutta on yksi mahdollinen viljelysuunta.
Kiipulan maisemapelto täydessä kukkaloistossaan elokuussa 2022
Timo Korhonen, opettaja Kiipulan ammattiopisto