
Ennakointitiedon kerääminen ja jalostaminen osaamis- ja koulutussuunnittelua varten on ollut keskeisenä lähtökohtana varsinaissuomalaisten oppilaitosten yhteisessä Älykäs ennakointi -hankkeessa. Kerättyä ennakointitietoa on hyödynnetty myös oppilaitos-yritysyhteistyössä sekä työvoimatarve-ennakoinnissa.
Kun tavoitteena on osaamisen kehittäminen ennakointitietoa käyttäen, pitää ennakointitiedon lähteiden olla luotettavia ja monipuolisia. Hankkeessa ennakointitietoa on kerrytetty systemaattisesti yrityshaastatteluista, maakunnallisesta skenaariotyöstä, hanketilaisuuksien keskusteluryhmistä ja oppilaitosten erilaisista palautekanavista. Hankkeen nimen mukaisesti ennakointidataa on myös louhittu tekoälyn avulla.
Kestävän kehityksen osaamistarpeet ponnahtivat esille jo ensimmäisissä yritysten ennakointihaastatteluissa. Kysyimme mm. Miten yritykset näkevät tulevan työvoima- ja osaamistarpeen?
Millaista ennakointia yritykset tekevät? Mihin muutokseen oppilaitosten pitäisi yritysten mielestä erityisesti tarttua? Noin 30–40 yrityksen haastatteluotoksessa korostuivat seuraavanlaiset vastaukset:
”Oppilaitosten pitäisi seurata megatrendejä ja reagoida niihin. Keskeisiä ovat mm. ilmastonmuutos, lämmöntalteenotto, kylmäaineiden laatu (ympäristöystävällisyys), digitalisaatio.”
”Ilmastonmuutos ja tuotteiden ympäristöystävällisyys, sähköisten tehonlähteiden kehitys, tämä on hallittava ja pysyttävä kehityksessä mukana.”
”Merenkulun uudet vaatimukset (päästövähennykset ja uudet teknologiat ja digitaalisuus) aiheuttavat muutoksia aluksiin. Opiskelijoille tulisi opettaa ymmärrystä näihin asioihin.”


Maakunnallinen skenaariotyö asettaa lisää toiveita siihen, mihin kestävän kehityksen osaamista tarvittaisiin. Erityisesti myönteisen kehityksen skenaario perustuu yritysten onnistuneisiin ympäristöratkaisuihin. Näin skenaariossa kuvaillaan:
”Ympäristökysymysten onnistuneet ratkaisut tuovat Varsinais-Suomelle osaamista. Varsinais-Suomessa on kehitettynä teknologiaa, mikä täyttää ympäristönormit. Ympäristöystävälliset menetelmät toimivat myös kilpailuetuna. Kierrätettäviä materiaaleja hyödynnetään laajasti.
Menetelmät, erityisesti materiaalien lajittelu, ovat kehittyneet siten, että kierrätettävien materiaalien käyttö on edullista ja logistiikka toimii. Kiertotaloudesta nouseva osaaminen ja liiketoiminta tuovat Varsinais-Suomelle kilpailuetua ja uusia mahdollisuuksia.
“Materiaalitekniikka kehittyy; vähemmästä voidaan tehdä enemmän. Uusia materiaaleja on käytössä entistä enemmän ja uusia innovaatioita materiaalien suhteen kehitetään.”
Yritysten kanssa on tärkeää syventää ja validoida tätä kerättyä tietoa. Tilaisuuksien keskusteluryhmissä olemmekin yhdessä pohtineet esimerkiksi, mitä uudet energiamuodot tarkoittavat, ja mitä vastavalmistuneen odotetaan niistä tietävän. Toinen esimerkki on keskustelu siitä, miten kiertotalous näkyy yritysten arjessa, ja miten opiskelijaa voisi työpaikalla ohjata näihin tehtäviin.
Ennakointitieto siis jalostuu opetuksen hyötykäyttöön keskusteluissa ja kokeiluissa, yhdessä edistäen. Yritysten käytännön osaamistarpeet voivat olla erilaisia, mutta kestävän kehityksen teoriapohjassa on paljon kaikille yhteistä. Teoriaopetuksen suunnittelussa olemme hyödyntäneet myös datalouhintaa.


Datalouhinnan avulla on mahdollista koota sanaryppäitä ja sanojen verkostoja halutun käsitteen ympärille, jolloin on voitu nähdä käsitteiden liittymäpintoja ja rajapintoja ja suhteita muihin käsitteisiin. Samoin on voitu tarkastella esimerkiksi määrällisesti yleisimpiä käsitteitä ja tehdä alustavia päätelmiä siitä, mitä ovat kestävän kehityksen tärkeimmät aihealueet, joita todennäköisesti pitäisi opettaa. Työpaikkailmoituksia louhimalla olemme tarkastelleet muun muassa, millaisiin tehtäviin liittyy kestävän kehityksen (tai muun sille läheisen termin) osaamisvaatimuksia.
Ennakointitiedon systemaattinen kerääminen ja jalostaminen hakee paikkaansa oppilaitoksissa. Onko ennakointi kehittämispäivien aihe, vai kuuluuko se suunniteltuna osana arjen työhön? Miten työelämän osaamistarpeisiin vastataan ketterästi – ja myös pitkällä aikavälillä? Miten sinä itse meinaat ennakoida tällä viikolla?
Anneli Frantti
Kirjoittaja toimii Älykäs ennakointi -hankkeen projektipäällikkönä Novidassa.