Ensimmäinen ajatus kestävästä kehityksestä oli meillä pieni nolous, katse kääntyi heti ensimmäisenä roskiksiin ja siihen miten paljon parannettavaa meillä olisi kierrätyksessä. Kestävän kehityksen teemat nousivat ensimmäisen kerran suuresti esiin personal dagar – tapahtumassa kun Folkhälsanin koko henkilökunta perehdytettiin Agenda 2030 tavoitteisiin. Tämän jälkeen löi pitkään tyhjää, mitä meillä olisi annettavaa? Me Norrvallassa saamme nauttia Vöyrin maaseudun rauhasta, mutta samalla meillä on myös iso parkkipaikka joka päivä täynnä autoja (vaikkakin enemmän ja enemmän sähköautoja) ja kauas on meiltä aina pitkä matka. Kestävän kehityksen tuominen osaksi koko organisaatiota tuntui sanahelinältä, johon oli vaikea tarttua, olemme pieni yhteisö, jossa tapahtuu kaikenlaista koko ajan.
Pienuudesta joustavuutta
Juuri koossa, ja sen mukana tulevassa joustavuudessa, onkin meidän vahvuutemme lähteä toteuttamaan kestävän kehityksen tavoitteita. Roskien lajittelu on tärkeää, mutta kestävän kehityksen periaatteet tulee olla mukana kaikessa mitä me teemme, suurissa ja pienissä asioissa. Yksi suurimmista tapahtumista, jota järjestämme on maastoestejuoksukilpailu (ocr) Valhalla. Jaamme kilpailijoille puiset mitalit, emme muovia tai kaukomailta tuotettua metallia. Hiukan kuhmuiset – ja taatusti uniikit – mitalit ovat lähikoivua Sulvan metsistä. Pieni asia, mutta askel oikeaan suuntaan. Kokouksia on järjestetty mahdollisuuksien mukaan etäyhteyksillä, näin säästyy luonnonvaroja suuret määrät, kun jokainen meistä ei ajele yksin omalla autolla työpaikalle. Ihmisiä on ihana tavata kasvokkain, mutta pandemia-aika on opettanut, että voimme miettiä myös vaihtoehtoisia tapoja tehdä yhteistyötä.
Häirikkökasvissa herkkuruokaa
Vöyrin luonnonrauha ja koulun miljöö on itseasiassa Suomen puutarhatalouden isän, Pehr Kalmin vanha asuinsija – toki luonnontieteilijä ei kauaa tutkimusmatkailultaan ehtinyt Norrvallassa viipyä. Mutta Kalmin hengessä Norrvallan puutarha on kaunis ja hyödyllinen, esimerkiksi iänkaikkisen vanhat omenapuut tuottavat pitkälle syksyyn satoa. Tämän kevään oivallus ravintola Elsas kökiltä oli nokkossoppa. Nokkoset koetaan ei-toivotuiksi istutusten keskelle, mutta ovat ravintorikkaita ja villiruoka-buumissa jopa muodikkaita, Norrvalla ruokailijoilleen varsinaista lähiruokaa lounasvaihtoehdoksi.
Kestävän kehityksen tärkeimmät päämäärät näkyvät arjessa
Kestävän kehityksen kolme tärkeintä päämäärää ovat poistaa köyhyys, poistaa epätasa-arvo ja taistella ilmastonmuutosta vastaan. Pienillä, helpoilla valinnoilla arjessa, me jokainen voimme olla rakentamassa parempaa tulevaisuutta. Jos meillä on mahdollisuus valita lounaslinjastolta oman pihan nokkossoppa, luontoa säästävä valinta ei oikeastaan sen helpommaksi voi tulla. Samalla voimme hiukan pysähtyä miettimään aterian hiilijalanjälkeä, kun emme kuljettaneetkaan raaka-aineita edes toiselta puolelta maata – saati maailmaa. Köyhyyden ja epätasa-arvon poistaminen onkin hiukan vaikeampaa, mutta siihenkin meillä on mahdollisuus.
Osa Norrvallan opiskelijoista on maahanmuuttajataustaisia integraatio-opiskelijoita, hyvin monenlaisista taustoista. Kaikille heille on yhteistä tarve ja halu oppia uuden kotimaan kieli, tavat ja kulttuuri, jotta he pääsevät rakentamaan uutta elämäänsä uudessa kotimaassaan – ja olemaan osa suomalaista yhteiskuntaa. Koulutus lisää tasa-arvoa ja rauhaa maailmassa, se on kiistatonta. Vaikka suurin osa maahanmuuttaja opiskelijoista onkin koulutettua väkeä, olemme myös vuosittain opettaneet ihmisiä lukemaan. Lukutaito on yksi suurimmista taidoista, jonka yksittäinen ihminen voi oppia. Lukutaito voimaannuttaa ja antaa avaimet elämään.
Tekstin on kirjoittanut Päivi Siljamäki, kestävästä kehityksestä innostunut ja taitava opettaja.