Hiilijalanjäljen mittaamista ja seurantaa koordinoi Ammattiopisto Luovi. Osatoteuttajina Työpaketti 7:ssä on kaikkiaan 32 koulutuksen järjestäjää. Osatoteuttajilta tiedusteltiin halukkuutta toimia hankkeen ydinryhmässä. Mukaan ilmoittautui viisi koulutuksen järjestäjää: Savon koulutuskuntayhtymä Sakky, SASKY koulutuskuntayhtymä, LHKK – Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymä, Suomen ympäristöopisto SYKLI ja Satakunnan koulutuskuntayhtymä Sataedu.
Ydinryhmän tehtävänä on toteuttaa työpaketti 7 tavoitteita ja tuotoksia
- Oppilaitoskohtaisen hiilijalanjäljen laskeminen ja vertailutiedon tuottaminen yhteiseen raporttiin
- Vertailutiedot (nykytilanne ja tavoite) hankkeeseen osallistuvien oppilaitosten hiilijalanjäljestä, tietojen kansallinen raportointi- ja seurantamalli mm. hankkeessa syntyvän kestävän kehityksen verkoston käyttöön
- Konkreettisia toimenpiteitä ammatillisten oppilaitosten hiilijalanjäljen pienentämiseksi
- Sähköinen julkaisu
- Ammatillisen koulutuksen ja sidosryhmien toimijoiden tietoisuuden ja osaamisen lisääminen hiilijalanjäljestä, hiilijalanjäljen laskemisesta ja kestävästä kehityksestä
Sparrausryhmän tehtävänä on sparrata ja kommentoida ydinryhmän tuottamia aineistoja ja materiaaleja
Sparrauksen lisäksi ryhmä:
- Toteuttaa ilmoitetun osatoteuttajan työsuunnitelman mukaiset toimenpiteet ja tulokset ydinryhmän tuottamilla aineita
- Mittaa / laskee oman organisaation hiilijalanjäljenOttaa käyttöön laskentamallin (mahdolliset tarkennukset laskentaan esim. yksikkö- / koulutusalakohtaiset laskennat toteuttaa ko. organisaatio itse)
- Tekee toimenpide-esityksen omalle organisaatiolle hiilijalanjäljen pienentämiseksi
Hankkeen ydinryhmä on kokoontunut kasvokkain 10.2.2022 ja Teams-yhteydellä 18.2. ja 18.3.2022. Ensimmäinen kokous piti sisällään työpaketin käynnistämiseen liittyvien asioiden kimpussa työskentelyä. Samalla teimme määrittelyä ydin- ja sparrausryhmän rooleista ja tehtävistä. Perehdyimme myös kaikkien työpaketti 7 osatoteuttajien hankesuunnitelmiin.
GHG-protokolla valittiin hiilijalanjäljen laskentapohjaksi
Laskentapohjaksi valitsimme GHG-protokollan, joka on yleisesti käytössä oleva malli ja vapaasti maksutta käytössä oleva metodi. Ydinryhmän kokousten rinnalla työstimme hiilijalanjäljen laskentaan soveltuvaa työkalua. Työkalussa lasketaan GHG-protokollan Scope 1 ja Scope 2 -mukaisia organisaation materiaalivirtoja sekä osin haetaan niille päästökertoimia, jolloin hiilijalanjälkeä päästään laskemaan. Scope 1 sisältää organisaation suorat päästöt eli käytettyjen polttoaineiden päästöt ja Scope 2 ostetun energian päästöt (lämpö, sähkö, jäähdytys).
Työpakettimme ensimmäisessä kehittämistyöpajassa 24.3. alustettiin hiilijalanjäljen laskentaa mm. ammattikorkeakouluverkosto Arenen laskentamallilla sekä Sakkyn, Syklin ja Saskyn kokemuksilla hiilijalanjäljen laskemisesta. Lisäksi annoimme osatoteuttajille tehtäväksi laskea materiaalivirrat ja hiilijalanjäljen Scope 1 ja Scope 2 mukaisesti.
Kehittämistyöpajan lopuksi toteutetussa palautekyselyssä paja sai arvion 4,4 asteikon ollessa 0–5. Avoimissa kommenteissa kiiteltiin alustuksia, esimerkkejä ja käytännönläheisyyttä.
Timo Huurinainen, Ammattiopisto Luovi, Laatupäällikkö