Ammattiopisto Liviassa on koko 2000-luvun aikana tähdätty monin toimin uusiutuvan energian käytön lisäämiseen. Hakelaitoksilla on pitkään saatu lämpöenergiaa tuotettua yksiköille, tällä hetkellä lähes 100 % lämmön tuotannosta yksiköissä tuotetaan hakkeella, osin omilla laitoksilla ja itse tuotetulla hakkeella, osin ostoenergialla ja ostohakkeella.
Tuorlassa toimii vuonna 2012 avattu biokaasulaitos. Laitos on ollut käytössä avajaisvuodesta lähtien ja parhaimpina vuosina Tuorlan lämpö- ja sähköenergiasta on noin 10 % saatu biokaasulaitokselta. Maatilamittakaavan laitosyksikköön oli rakennettaessa mahdollista saada tukea valtiolta ja tämän turvin laitos saatiinkin pystyyn ja toimintaan.
Biokaasulaitoksesta on useita hyötyjä niin maatilan kuin oppilaitoksen toimintaan. Perimmäinen tarkoitus on toki tuottaa biokaasua, joka taas voidaan muuttaa energiaksi. Oppilaitoksessa kaasulaitoksella on tietysti vahva opetuksellinen merkitys, maatalousalan ja puutarha-alan opiskelijoille on ehdottomasti etua oppia niin kaasulaitoksen käytöstä ja toiminnasta kuin mahdollisuuksista perustaa laitos myöhemmin omalle tilalle, sen haasteista ja eduista. Opiskelijat myös laskevat biokaasulaitokselta saatavan lannoitteen määriä ja säästöjä keinolannoitteiden ostossa.
Suuri osa raaka-aineista tulee omalta tilalta
Tuorlan biokaasulaitoksessa raaka-aineina käytetään pääasiassa tilan sikalan lietelantaa, tilan viljelytuotannon ylijääneitä ja pilaantuneita vihermassoja, emolehmien pihaton kuivalantaa sekä kasvihuoneiden ja puutarhan biomassoja. Laitoksessa saadaan nämä kaikki käsiteltyä ilman ympäristölle koituvaa haittaa, hajuhaitat saadaan minimoitua, samoin oikealla käsittelyllä ravinteet saadaan paremmin käytettyä hyödyksi viljelyssä. Tällä keinoin olemme iloksi ympäristön asukkaille ja vähennämme Itämereen joutuvaa ravinnekuormaa. Tällä perusteella olemmekin antaneet sitoumuksia Baltic Sea Action Groupin toimintaan liittyen niin ravinteiden kierrätyksestä kuin täsmäviljelystä. Kun lanta ja vihermassa kierrätetään biokaasulaitoksen kautta, saadaan erotettua kuivalannoite ja nestemäinen jäännösvesi, joilla kummallakin on erilaiset ravinnepitoisuudet ja niitä voidaan käyttää erilaisilla pelloilla, kun on tiedossa peltojen ravinnepitoisuudet.
Haasteitakin on ollut
Ongelmia tämän mittakaavan laitoksella on kuitenkin ollut myös paljon, erityisen ongelmalliseksi ovat paljastuneet laitoksen toiminnassa tarvittavat pumput, jotka ovat laitoksen reilun kymmenen vuoden toiminta-aikana vaatineet paljon huoltoa ja aiheuttaneet toiminnan keskeytyksiä, kun korjaukset ovat viivästyneet. Jatkuvaan huoltoon ja uusimiseen onkin varauduttava ja tekniset ongelmat tulevat tutuiksi.
Miten biokaasulaitos toimii?
Biokaasulaitoksen reaktorin hapettomaan kitaan syötetään eloperäiset raaka-aineet, jotka mikrobitoiminnan ansiosta kaasuuntuvat. Kaasu johdetaan CHP-moottoriin, jossa kaasusta ja tilalla valmistetusta biodieselistä saadaan tuotettua sähköä ja lämpöä. Jäljelle jäänyt liete eli mädäte separoidaan, jolloin saadaan fosforipitoista kuivajaetta sekä typpipitoista jäännösvettä, jotka voidaan jälkikompostoinnin jälkeen käyttää lannoitteena tilan omilla pelloilla.
Toiminta on osin automaattista, esim. sikalasta johtaa putki, jonka kautta pumpataan lietelantaa suoraan reaktoriin. Kuivajae eli lehmien kuivalanta sekä vihermassat joudutaan kuitenkin päivittäin lisäämään konetyöllä sekoitusvaunuun ja sieltä edelleen reaktoriin. Tämä tarkoittaakin sitä, että laitoksen toiminta olisi tasaisempaa ja tuottoisampaa jos laitosta olisi joku käyttämässä myös viikonloppuisin, mutta oppilaitoksen toiminnassa vapaapäivät vaikuttavat käyttöön. Myös raaka-ainetta voitaisiin käyttää enemmän laitoksessa, jos sitä olisi tarjolla. Tuorlan laitoksen kokoluokassa olisikin mahdollista käsitellä suuremmankin tilan eläinperäistä lantaa ja biomassoja. Koeluontoisesti ja laitoksen tuoton lisäämiseksi Tuorlan laitoksessa käytetään pienin osin myös tarkoitukseen viljeltyjä biomateriaaleja kuten rehumaissia ja härkäpapua.
Ympäristöarvot ja kestävämmän toiminnan tavoittelu ovat oppilaitoksellemme tärkeitä ja siksi biokaasulaitos sopii hyvin tavoitteisiimme vähentää kasvihuonekaasupäästöjämme minimiin.
Raija Salmi, Ammattiopisto Livia