Elämme hurjia aikoja ja epävarmuus jäytää monien mieltä. Pandemia on pitänyt kauan ihmiskuntaa otteessaan. Energian säännöstely lähenee, ruuan hinta kallistuu ja ihmiset joutuvat jättämään kotinsa sotaa paetessaan. Puhumattakaan ilmastonlämpenemisestä, aavikoitumisesta ja planetaaristen rajojen paukkumisesta. Voisikin sanoa, että olemme keskellä globaalia ympäristöhätätilaa. Miten kukaan voi luottaa enää tulevaisuuteen? Mutta onneksi toivo on uusiutuvaa ja sen hyödyntämiseen voimme itse vaikuttaa.
Hyvä koulutus toteuttaa toivon sanomaa
Toivo on kuin uusiutuvaa energiaa: kun toteutamme sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisia tavoitteita ja emme unohda ketään, niin maailma alkaa näyttämään valoisemmalta. Hyvä koulutus on yksi Agenda 2030-ohjelman tavoitteista. Koulutus on suuri mahdollisuus, niin yksilön kuin koko yhteiskunnan kannalta. Sen avulla yksilö saa riittävän sosiaalisen pääoman rakentaakseen tulevaisuuttaan. Kun kestävän kehityksen toimintatavat ja tavoitteet integroidaan jokaisen opiskelijan arkeen ja ammattitaitoon, olemme toivon tiellä. Silloin jokaisella ammattilaiselle on kestävän tulevaisuuden avaimet taskussaan.
Yhdessä tekeminen voimistaa toivon tunnetta
Toivo auttaa yksilöä olemaan aktiivinen osa yhteiskuntaa. Toivo vahvistuu siitä, että yhdessä voimme rakentaa kestävämmän tulevaisuuden. Toivoa on ajatus siitä, että osaamme tulevaisuudessa globaalisti elää tasa-arvoisesti yhden maapallon rajoissa. Emme vielä tiedä kaikkia keinoja, miten voimme ratkaista lukuisat nykyajan ongelmat, jotta tulevaisuus muuttuisi kestäväksi. Toivo onkin asenne – me ratkaisemme asian ja pystymme muutokseen! Ilmastonmuutoksen yhteydessä puhutaan nykyisin paljon ”radikaalista toivosta” tai ”aktiivisesta toivosta”. Molemmat termit kumpuavat merkityksellisyydestä, avoimuudesta ja sitkeydestä.
Muutos on jo käynnissä
Nähdäkseni muutos on jo alkanut ja olemme ottaneet ihmiskuntana askelia kohti toivon tietä. Muutos on alkanut ikävistä ja hurjista asioista, mutta voimme valita positiivisen ajattelutavan. Voimme jokainen käydä mielessämme läpi toivo-puhetta. Voimme luvata itsellemme ja toisillemme asioita, joihin sitoudumme. Miettiä, mitä SDG:n tavoitteita voin edistää yksilönä, ammattilaisena ja yhteiskunnan jäsenenä. Kun kaikki teemme pieniä ja suuria tekoja, niin maailma muuttuu paremmaksi. Yhdessä voimme tehdä kestävämmän tulevaisuuden, jossa vastuullinen ja kestävä ammatillinen koulutus voi olla suunnannäyttäjä.
Me VASKI-hankkeessa uskomme toivoon. Me olemme pioneerijoukko, joka näyttää suunnan kestävämpään ja vastuullisempaan ammatilliseen koulutukseen.
Kirjoittaja on Virve Rinnola kestävään kehitykseen ja verkostojohtamiseen erikoistunut HTM ja AmO, joka toimii parhaillaan VASKI – Vastuullinen ja kestävä ammatillinen koulutus -hankkeen vastuullisuusviestinnän asiantuntijana. Opetushallitus rahoittaa hanketta.
Tausta-aineisto:
David Hicks. 2018. A geography of hope. Geography. Volume 103.
Ilmastonmuutos https://yle.fi/uutiset/3-12554864
Joanna Macy & Chris Johnstone. 2012. Active hope. How to Face the Mess We’re in without Going Crazy.
Jonathan Lear. 2007.Radical Hope: Ethics in the Face of Cultural Devastation. Harvard UP.
Panu Pihkala. 2017. Kuinka käsitellä maailman ongelmia? Traagisuus ja toivo ympäristökasvatuksessa Teologinen tiedekunta. Helsingin yliopisto.
Panu Pihkala. 2019. MIELI Suomen Mielenterveys ry. Ilmastoahdistus ja sen kanssa eläminen