Mitä tarkoittaa hiilijalanjälki? Miten se lasketaan? Ja ennen kaikkea kuka sen laskee?
Lappiassa, kuten 60 muussakin koulutusorganisaatiossa, hiilijalanjälkeä on alettu miettimään ja selvittämään. VASKI-hanke antaa siihen työkalut ja tarpeellista ohjausta.
Hiilijalanjälki tarkoittaa jonkin tuotteen, toiminnan tai palvelun aiheuttamaa ilmastokuormaa eli sitä, kuinka paljon kasvihuonekaasuja tuotteen tai toiminnan elinkaaren aikana syntyy. Kasvihuonekaasupäästöt lisäävät ilmastonmuutosta kiihdyttämällä ilmaston lämpenemistä.

Ilmastonmuutoksen syihin paneuduttava
On tärkeää miettiä keinoja vaikuttaa ns. pirullisiin haasteisiin eli ilmastonmuutokseen, luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen ja ylikulutukseen. Hiilijalanjälkeen perehtyminen ja laskenta ovat ensimmäisiä askelia ilmastonmuutokseen vaikuttamisessa. Jotta voimme vähentää päästöjä, on meidän tiedettävä mistä ne syntyvät.
Lappiassa hiilijalanjäljen laskenta osana kestävän kehityksen ohjelmatyötä
Lappia lähti mukaan VASKI-hankkeeseen tammikuussa 2022. Jo sitä ennen, syksyllä 2021, oli Lappiaan palkattu kestävän kehityksen asiantuntija laatimaan kestävän kehityksen ohjelma. Tähän kestävän kehityksen asiantuntijan tehtävään soveltui hyvin myös VASKI-hankkeeseen liittyvä hiilijalanjäljen laskentatyö.

Yritysmaailmasta mallia laskentaan
Hiilijalanjälkeä on laskettu jo yritysmaailman puolella useampi vuosi. On hyvä, että koulutusorganisaatiot saavat tähän nyt myös ohjausta ja kannustusta. Asia on kuitenkin vielä julkishallinon puolella hyvin uusi.
Koulutusorganisaatioissa on toiminut hyvä hallinto jo pitkään. Monet asiat työelämässä kehittyvät ja muuttuvat ja työtä hallintoon tulee koko ajan lisää. Hiilijalanjäljen laskenta on uusi asia vielä monelle, eikä sen laskeminen kuulu kenenkään työnkuvaan. Ehkä ajatellaan, että siihen tehtävään pitäisi olla ympäristöalan (korkea-)koulutus.
Lappian kokemukset
Lappiassa hiilijalanjäljen laskennan scope 1 (suorat päästömme) ja 2 (ostoenergian päästöt) tehtiin yhteistyössä kestävän kehityksen asiantuntijan sekä kiinteistö- ja hankintapalveluiden kanssa. Laskenta on ehkä väärä sana tälle työlle, koska varsinaisen laskemisen tekee kyllä jo pohjalle laadittu Excel-ohjelma. Kyse on siis ennemminkin tietojen keräämisestä eri lähteistä ja niiden viemisestä valmiiseen taulukkoon. Tässä on, varsinkin ensimmäisellä kerralla, suhteellisen paljon työtä ja selvittämistä.
Laskennassa tehdään siis osaltaan koulutusorganisaation kulutusta näkyväksi, toki hiilidioksidipäästöjen näkökulmasta. Jos johonkin haluaan vaikuttaa, niin asia täytyy olla mitattavissa, jotta kehitys näkyy.
Hiilijalanjäljen laskennan tulevaisuus
Nyt syksyllä 2022 mietimme kuka tai ketkä jatkavat hiilijalanjäljen laskentatyötä, laajentaen sen scope 3 (epäsuorat päästöt) alueelle. Sen voi toki tehdä määräaikaisen hankeasiantuntijan tehtävänä, sillä tehtävä on hyvin mielenkiintoinen ja se edistää niin kestävää kehitystä, kuin kiertotalouttakin. Mutta kuka laskeekaan hiilijalanjäljen ensi vuonna? Ja jatkossa ehkä vielä laajenevat ympäristöjalanjälkilaskelmat? Vaski hankkeen koulutus ja hiilijalanjäljen laskentakokemus olisi hyvä saada jo nyt integroitua koulutusorganisaation sisälle.
VASKI-hankkeen hiilijalanjälkikoulutuksessa kuulin, että ainakin jossakin koulutusorganisaatiossa laskentaa vietiin eteenpäin tiimin voimin. Tiimissä sekä tietous, että työmäärä voisi jakaantua tasaisemmin ja myös kehittämistä hiilijalanjäljen pienentämiseksi olisi hyvä tehdä yhdessä.
Saammeko me tiimiä asiaan? Vai otetaanko Kestävän kehityksen tiimin tehtäväksi? Jää nähtäväksi.
Lappialaiset |