Mitä tarkoittaa hiilijalanjälki? Miten se lasketaan? Ja ennen kaikkea kuka sen laskee?

Lappiassa, kuten 60 muussakin koulutusorganisaatiossa, hiilijalanjälkeä on alettu miettimään ja selvittämään. VASKI-hanke antaa siihen työkalut ja tarpeellista ohjausta.

Hiilijalanjälki tarkoittaa jonkin tuotteen, toiminnan tai palvelun aiheuttamaa ilmastokuormaa eli sitä, kuinka paljon kasvihuonekaasuja tuotteen tai toiminnan elinkaaren aikana syntyy. Kasvihuonekaasupäästöt lisäävät ilmastonmuutosta kiihdyttämällä ilmaston lämpenemistä. 

Ilmastonmuutoksen syihin paneuduttava

On tärkeää miettiä keinoja vaikuttaa ns. pirullisiin haasteisiin eli ilmastonmuutokseen, luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen ja ylikulutukseen. Hiilijalanjälkeen perehtyminen ja laskenta ovat ensimmäisiä askelia ilmastonmuutokseen vaikuttamisessa. Jotta voimme vähentää päästöjä, on meidän tiedettävä mistä ne syntyvät.

Lappiassa hiilijalanjäljen laskenta osana kestävän kehityksen ohjelmatyötä

Lappia lähti mukaan VASKI-hankkeeseen tammikuussa 2022. Jo sitä ennen, syksyllä 2021, oli Lappiaan palkattu kestävän kehityksen asiantuntija laatimaan kestävän kehityksen ohjelma. Tähän kestävän kehityksen asiantuntijan tehtävään soveltui hyvin myös VASKI-hankkeeseen liittyvä hiilijalanjäljen laskentatyö.

Yritysmaailmasta mallia laskentaan

Hiilijalanjälkeä on laskettu jo yritysmaailman puolella useampi vuosi. On hyvä, että koulutusorganisaatiot saavat tähän nyt myös ohjausta ja kannustusta. Asia on kuitenkin vielä julkishallinon puolella hyvin uusi.

Koulutusorganisaatioissa on toiminut hyvä hallinto jo pitkään. Monet asiat työelämässä kehittyvät ja muuttuvat ja työtä hallintoon tulee koko ajan lisää. Hiilijalanjäljen laskenta on uusi asia vielä monelle, eikä sen laskeminen kuulu kenenkään työnkuvaan. Ehkä ajatellaan, että siihen tehtävään pitäisi olla ympäristöalan (korkea-)koulutus.

Lappian kokemukset

Lappiassa hiilijalanjäljen laskennan scope 1 (suorat päästömme) ja 2 (ostoenergian päästöt) tehtiin yhteistyössä kestävän kehityksen asiantuntijan sekä kiinteistö- ja hankintapalveluiden kanssa. Laskenta on ehkä väärä sana tälle työlle, koska varsinaisen laskemisen tekee kyllä jo pohjalle laadittu Excel-ohjelma. Kyse on siis ennemminkin tietojen keräämisestä eri lähteistä ja niiden viemisestä valmiiseen taulukkoon. Tässä on, varsinkin ensimmäisellä kerralla, suhteellisen paljon työtä ja selvittämistä.

Laskennassa tehdään siis osaltaan koulutusorganisaation kulutusta näkyväksi, toki hiilidioksidipäästöjen näkökulmasta. Jos johonkin haluaan vaikuttaa, niin asia täytyy olla mitattavissa, jotta kehitys näkyy.

Hiilijalanjäljen laskennan tulevaisuus

Nyt syksyllä 2022 mietimme kuka tai ketkä jatkavat hiilijalanjäljen laskentatyötä, laajentaen sen scope 3 (epäsuorat päästöt) alueelle. Sen voi toki tehdä määräaikaisen hankeasiantuntijan tehtävänä, sillä tehtävä on hyvin mielenkiintoinen ja se edistää niin kestävää kehitystä, kuin kiertotalouttakin. Mutta kuka laskeekaan hiilijalanjäljen ensi vuonna? Ja jatkossa ehkä vielä laajenevat ympäristöjalanjälkilaskelmat? Vaski hankkeen koulutus ja hiilijalanjäljen laskentakokemus olisi hyvä saada jo nyt integroitua koulutusorganisaation sisälle.

VASKI-hankkeen hiilijalanjälkikoulutuksessa kuulin, että ainakin jossakin koulutusorganisaatiossa laskentaa vietiin eteenpäin tiimin voimin. Tiimissä sekä tietous, että työmäärä voisi jakaantua tasaisemmin ja myös kehittämistä hiilijalanjäljen pienentämiseksi olisi hyvä tehdä yhdessä.

Saammeko me tiimiä asiaan? Vai otetaanko Kestävän kehityksen tiimin tehtäväksi? Jää nähtäväksi.

Lappialaiset

Olethan huomannut, että VASKI-hankkeen työpaketti 8 tarjoaa asiantuntijatukea kestävän kehityksen ohjelmatyöhön. Kestävää tulevaisuutta rakennettaessa oppilaitosten koulutustoiminta on keskeisessä roolissa: maailma muuttuu, kun eri alojen ammattilaiset toimivat työssään kestävästi ja kehittävät uusia kestävyysratkaisuja.

Ekologisen jälleenrakennuksen tavat

Oppilaitoksien kestävän kehityksen ohjelmatyössä onkin keskeistä löytää tapoja, joilla koulutussisältöjä uudistetaan tukemaan ekologista jälleenrakennusta. Kestävän tulevaisuuden osaamislupaukset ovat työkalu, joiden avulla oppilaitokset voivat järjestelmällisesti kehittää eri koulutusalojen ja -ohjelmien opetusta kestävämmiksi.

Lupaukset ovat tapa viestiä

Lupaukset kertovat opiskelijoille ja työelämälle, millaista kestävää osaamista alalle valmistuvilla ammattilaisilla on. Työpaketti 8 tarjoaa kevään 2023 aikana mahdollisuutta osallistua ohjattuun osaamislupaustyöskentelyyn, joka tukee lupausten laatimista. Kysy lisää tiinalta: tiina.taipale@sykli.fi

Hiilijalanjälkilaskennan apuväline

VASKI-hankkeen hiilijalanjäljen mittaamisen työkalun Scope 1:n ja 2:n laskentaosaa on voinut käyttää jo maalis-huhtikuusta lähtien. Syyskuussa työkaluun on lisätty Scope 3:n kuuluvia osia, jotka liittyvät mm. hankintoihin, työnantajan matkoihin, jätteisiin, polttoaineiden tuotantoon ja jakeluun sekä energian tuotantoon ja jakeluun.

Nyt on aika ryhtyä töihin

Edellisessä TP 7 hiilijalanjäljen mittaamisen työpajassa kysyimme koulutuksen järjestäjien laskennan tilannetta. Vastaajista noin 40 % on laskenut Scope 1:n ja 2:n hiilijalanjäljen, noin 43 % on laskenut Scope 1:n ja 2:n materiaalivirrat omasta organisaatiosta ja noin 17 % on laskennan alkuvaiheessa.

Hiilijalanjälkilaskennassa laskennan luotettavuus korostuu

Olemme laatineet Scope 3:n eri osa-alueiden laskennan määrittelyä ja rajauksia. Tätä varten haimmekin edellisessä työpajassa osatoteuttajilta tietoja esimerkiksi siitä, miten erilaisia materiaalivirtoja omasta organisaatiosta pystytään tuottamaan ja laskemaan. Jo alkuvaiheessa VASKI-hankkeen hiilijalanjäljen mittaamisessa teimme linjauksen päästökertoimista, että käytämme ensisijaisesti tutkimukseen perustuvia ja julkisia aineistoja. Linjaus on tietyiltä osin tuonut haasteen löytää päästökertoimia, mutta niistäkin on selvitty.

Ukrainan sota on pistänyt eurooppalaiset energiamarkkinat myllerrykseen. Samalla tuo myllerrys on nostanut voimakkaasti eri energiamuotojen hintoja. EU:n tasolla etsitään ratkaisuja hintojen nousun hillintään. Tätä kirjoitettaessa (viikko 41) Suomessa on valtakunnallinen Energiansäästöviikko.

Astetta alemmas -kampanja jatkuu koko lämmityskauden

Kampanjan tavoitteena on saada vähintään 75 % suomalaisista säästämään energiaa. Tältä osin tavoitteet istuvat hyvin myös hiilijalanjäljen pienentämiseen: kun energiaa kuluu vähemmän niin myös hiilijalanjälki pienenee.

VASKI-toteuttajat vinkit energiansäästöön

• käytä digi- ja av-laitteiden virransäästöominaisuuksia sekä sulje laitteet, kun et käytä niitä (myös yöajaksi ja viikonloppuisin). Tämä vinkki muuten soveltuu myös esim. kahvikeittimeen.
• oletko tietoinen työtilasi / -huoneesi lämpötilasta? Kun olet mitannut, voit tarvittaessa harkita yhdessä kiinteistönhoitopalvelujen kanssa lämpötilan alentamista. Työpaikalla ja/tai kodissa lämpötilan alentaminen yhdellä asteella pienentää energiatarvetta laskentatavasta riippuen 5–7 %.
• kun työtilaa tai -huonetta ei käytetä, niin sammuta sieltä valot.

VASKI-hankkeessa laaditaan yhteiskehittämisellä tiekarttaa, eikä mitä tahansa karttaa, vaan Suomen ammatillisen koulutuksen kestävyystiekarttaa. Sen tehtävänä on antaa suuntaviivat siihen, miten koko ammatillinen koulutus saadaan valtakunnallisesti  tekemään kestävyys- ja vastuullisuusloikka. 

Työ koskettaa kaikkia

Kestävyystiekartta sitouttaa ammatillisen koulutuksen toimijat yhteisiin tavoitteisiin ja antaa välineitä oppilaitosten omaan kestävän kehityksen ohjelmatyöhön. Kestävyystiekarttatyön laadintaan kutsutaan koko VASKI -verkosto, muut koulutuksenjärjestäjät, muut kehittämisohjelman hankkeet sekä sidosryhmät, kuten opiskelijat, työelämän edustajat ja muiden koulutusasteiden toimijat.

Tulevat työpajatilaisuudet

Marraskuussa mahdollistetaan osatoteuttajien laaja osallistuminen yhteiseen työskentelyyn järjestämällä neljä työskentelypäivää eri puolella Suomea: Oulussa, Kuopiossa, Turussa ja Espoossa. Näiden tilaisuuksien tunnelmista ja tuloksista kerrotaan lisää seuraavissa uutiskirjeissä.

Jos et pääse osallistumaan marraskuun työpajoihin,  niin älä huoli, sillä keväällä järjestetään myös neljä työpajatilaisuutta. Näihin avataan ilmoittautuminen joulukuussa. Seuraa ahkerasti tapahtumakalenteria ja uutiskirjettä ja olet vihreän siirtymän matkassa. 

Tervetuloa jakamaan kanssamme ajatuksia kestävän tulevaisuuden mahdollistavasta pedagogiikasta työpaketti 4:n verkostotapaamiseen 15.11. klo 13-15.30. Tapaamisessa käymme läpi työpaketin syksyn antia, eli palautamme mieleen GreenComp-webinaarin keskeiset oivallukset sekä jaamme GreenCity Farm - työpajoissa löydettyjä vinkkejä ulkonaoppimiseen. Lisäksi esittelemme tulossa olevaa selkeäkielimateriaalia. Tilaisuudessa keskustellaan verkostotoimijoiden toteutuneista kehittämishankkeista ja kartoitetaan tarpeita kevään toiminnalle. Lue lisää täältä!

Tietoa hankkeesta

• VASKI-hanke on osa ammatillisen koulutuksen kestävän kehityksen ja vihreän siirtymän kehittämisohjelmaa. Opetushallituksen rahoittaman ohjelman tavoitteena on tukea Agenda 2030-tavoitteiden toteutumista ammatillisessa koulutuksessa sekä vahvistaa kestävää kädenjälkeä
• VASKI-hankkeen pääkoordinoija on Sataedu ja osakoordinaattoreina toimivat Perho, Sykli, Optima, LHKK ja Luovi. Mukana on 61 ammatillista oppilaitosta, mikä kattaa suuren osan Suomen ammatillista oppilaitoksista
• VASKI:n budjetti on 2,5 miljoonaa euroa, joten sen suuruus on koko OPH:n ohjelmasta yli 70 %
• Projektin pääpaino on ekologisessa kestävyydessä, huomioiden kuitenkin myös sosiaalinen, kulttuurillinen ja taloudellinen kestävyys
• VASKI:lla pyritään saavuttamaan pysyviä toiminnallisia ja rakenteellisia muutoksia
• Hankkeen eri teemojen tuloksena syntyy ammatillisen koulutuksen kestävyystiekartta
• Projektin myötävaikutuksena ammatillisten oppilaitosten omaa kestävän kehityksen ohjelmatyötä vahvistetaan
• VASKI-verkosto kehittää koko ammatillisen koulutuksen toimintaa kestävämmäksi ja vastuullisemmaksi.